tiistai 18. marraskuuta 2014

Chicken fingersit porkkanatikuilla ja kurkkudipillä


Schäriltä on tullut markkinoille gluteenittomia paneroituja kanafileitä. Tuotetta löytää ainakin Citymarkettien pakastealtaista.

Ohje:


Kypsennä kanapalat pakkauksen ohjeen mukaan joko pannulla tai uunissa.

Porkkanatikut:
10 keskikokoista porkkanaa
½ dl ruokaöljyä
1 tl grillausmaustetta

Kuori porkkanat ja leikkaa ne tikuiksi. Sekoita kulhossa porkkanatikut, öljy ja mausteseos. Kaada tikut uunipellille ja paista 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Kurkkudippi:
200 g kermaviiliä
½ dl majoneesia
1 maustekurkku
1½ rkl maustekurkun lientä
½ tl suolaa
1 rkl sokeria
1 mm valkopippuria

Sekoita kermaviili ja majoneesi. Leikkaa kurkku pieniksi kuutioiksi ja sekoita kermaviiliseokseen. Mausta dippi maustekurkun liemellä, suolalla, sokerilla ja valkopippurilla. Maista ja mikäli tahdot dipistä makeamman, lisää ripaus sokeria. Anna dipin vetäytyä jääkaapissa noin puolen tunnin ajan ennen tarjoilua.

lauantai 8. marraskuuta 2014

Kinkku-juustokierteet


1½ dl juustoraastetta
1½ dl kinkkusuikaleita
1 tl paprikajauhetta
1 kananmuna

Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan ja levitä se auki. Levitä juustoraaste ja kinkkusuikaleet tasaiseksi kerrokseksi taikinan päälle, ripottele pinnalle paprikajauhe. Rullaa taikina tiiviiksi rullaksi, kostuta hieman taikinan reunaa, että se tarttuu kunnolla kiinni. Leikkaa rulla samankokoisiksi palasiksi. Asettele kierteet leivinpaperoidulle pellille. Riko kananmunan rakenne kulhossa ja voitele kierteet kananmunalla. Paista 225 asteessa uunin keskitasolla noin 12 minuuttia.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Kinkku-makaronisalaatti kuitupitoisesta pastasta



Tein pitkästä aikaa makaronisalaattia ja makaroniksi päätyi tällä kertaa Semperin kuitupitoiset makaronit. Pakkauksen ohjeen mukaisesti valmistettuna nämä ovat rakenteeltaan aika lähellä tavallista vehnämakaronia, eikä keitinvesikään ole liisterivelliä, kunhan pastan vain lisää kunnolla kiehuvaan veteen. Väri on toki tummempi kuin tavallisessa vehnäpastassa, johtuen kuitupitoisuudesta. Makaronisalaatti on siitä helppo ruoka, että mukaan voi laittaa kasviksia ihan oman maun mukaan ja tätä voi tehdä lihalla tai ilman. Omassa variaatiossani kermaviilin annetaan maustua ennen kuin se lisätään salaatin joukkoon. Jos joku ihmettelee, miksi ohjeessa on tuoretta paprikaa vielä herne-maissi-paprika -seoksen lisäksi, niin se johtuu siitä, että kyseisessä seoksessa ei yleensä ole paprikaa kuin nimeksi.

Ohje:
1 prk kevyttä kermaviiliä
1½ tl paprikajauhetta
1/4 tl jauhettua valkopippuria
1 tl sitruunamehua
½ tl rouhittua mustapippuria
ripaus chilijauhetta

3 dl Semper kuitupitoista makaronia (keittämätön)
4 dl savukinkkukuutioita
2 maustekurkkua
1½ dl herne-maissi-paprikaa
½ tuore paprika
(suolaa)

Valmista ensin kastike maustumaan. Sekoita kermaviilin joukkoon mausteet ja sitruunamehu, laita jääkaappiin. Keitä makaronit pakkauksen ohjeen mukaan suolaisessa vedessä kypsäksi. Valuta lävikössä ja huuhtele kylmällä vedellä. Kuutioi maustekurkut ja tuore paprika, sekoita pastan joukkoon. Sulata herne-maissi-paprika seos ja sekoita se ja kinkkukuutiot salaatin joukkoon. Sekoita salaattiin viimeisenä kermaviilikastike, maista ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa.

tiistai 28. lokakuuta 2014

Vuokaleipä Farinan täysjyväleipäjauhoseoksesta


Vuohelan herkun pakkaaman Farina-tuotemerkin täysjyväleipäjauhoseos on odottanut testaustaan jo aika kauan. Joskus kesällä tein tästä vähän turhan monimutkaisen sovelluksen testaamatta ensin perusversiota, joka menikin sitten mönkään. Nyt kuitenkin lähdin liikkeelle ihan siitä perusversiosta pienin lisäyksin ja leipä yllätti minut täysin. Pehmeä ja kuohkea sisältä, kuori rapea, eikä pääraaka-aineena oleva riisi maistu leivässä yhtään liian voimakkaasti. Plussana vielä, että tämä ei sisällä maissia, perunaa eikä soijaa, joten soveltuu erinomaisesti myös monille allergisille. Tein leivän muuten pakkauksen ohjetta noudattaen, mutta lisäsin joukkoon tattarileseitä ja Sallisen salaattimix -siemensekoitusta, jossa on siementen lisäksi myös kuivattuja karpaloita joukossa. 

Ohje:
3½ dl lämmintä vettä
25 g hiivaa
2 rkl tattarileseitä
½ dl siemeniä oman valinnan mukaan
1 rkl oliiviöljyä

Liuota hiiva veteen ja sekoita joukkoon jauhoseos. Anna taikinan turvota noin 10 minuuttia. Lisää joukkoon leseet, siemenet ja öljy. Vatkaa taikinaa sähkövatkaimella parin minuutin ajan. Taikinasta tulee melko puuromaista. Kaada taikina noin 1-1½ litran rasvattuun leipävuokaan ja anna kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi. Paista 200 asteessa 45 minuuttia uunin alimmalla tasolla.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Omenapiiraset



Valmistaikinasta sai helposti tehtyä muffinipellin avulla miniversioita "Mummo Ankan omenapiirakasta", eli amerikkailaistyylisestä omenapiirakasta, jossa on rasvainen taikina ja omenatäyte.


Ohje:
1 pkt Schär Millefoglie-taikinaa
1 makea omena
2 rkl sokeria


Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan. Kuori omena, poista siemenkota ja paloittele se. Ota sulaneesta taikinasta esimerkiksi mukilla 5 pyöreää taikinapalaa ja 5 hieman pienempää palaa (esim. mukia pienemmällä juomalasilla). Laita isommat taikinapalat muffinipellin koloihin niin, että ne nousevat hieman myös kolon reunoille. Jaa omenapalat muffinipellin koloihin taikinan päälle, ripottele sokeria joukkoon. Tee pienempiin taikinapaloihin terävällä veitsellä pienet reiät keskelle ja laita palat omenapalojen päälle kanneksi. Painele kanneksi tulleet pienemmät taikinaympyrät kiinni pohjapalan reunoihin. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia. Tarjoile vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kera.

perjantai 17. lokakuuta 2014

Sienipasteijat


Syksyn sienistä valmistuu Millefoglie-taikinan avulla helposti maistuvat pasteijat. Sienet voivat olla jo säilöttyjä tai sitten myöhään syksyllä kasvavia suppilovahveroita.

Ohje:
1 pkt Schär Millefoglie taikinaa
 ½ dl keittämätöntä puuroriisiä
3 dl silputtuja sieniä (kantarelli tai suppilovahvero)
1 pieni sipuli
10 g voita
Suolaa ja valkopippuria

Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan. Keitä riisi kypsäksi vedessä ja ruskista sienet ja sipuli pannulla voissa. Sekoita sienet ja riisi keskenään, mausta suolalla ja valkopippurilla (maista täytettä, että saat omaan makuusi sopivan suola- ja pippurimäärän). Leikkaa taikinalevy taikinapyörällä 6-9 neliön muotoiseen osaan (riippuen siitä, minkä kokoisia pasteijoita tahdot). Laita jäähtynyttä täytettä jokaisen taikinapalan päälle ja taita taikinan reuna täytteen päälle niin, että saat kolmioita. Painele reuna huolellisesti kiinni joko sormin tai haarukkaa apuna käyttäen. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Gluteenitonta leivontaa vuoden Iloleipuriksi?


Iloleipurin Facebook -sivuilla on menossa Vuoden Iloleipuri kilpailu ja laitoin kisaan mukaan gluteenittoman kermamunkin. Mikäli olet fb:ssä ja munkki on mielestäsi äänen arvoinen, käy klikkaamassa äänesi sille alla olevan linkin kautta:


Blogin ylläpitäjä kiittää kaikkia äänestäjiä! :)

lauantai 4. lokakuuta 2014

Mustikkapullat



Mustikkapullat ovat yleensä kesän pullia, mutta niitä voi leipoa myös pakastetuista mustikoista. 

Ohje:
3 dl maitoa/vettä
½ palaa hiivaa
2 tl psylliumia
1 tl suolaa
 1 dl sokeria
1 kananmuna
½ rkl kaardemummaa
½ tl ksantaania
100 g pehmeää voita/margariinia

kananmunaa voiteluun
3 dl mustikoita + ½ dl perunajauhoa

Lämmitä neste ja liuota hiiva siihen. Lisää joukkoon psyllium ja anna sen turvota hetki. Sekoita taikinaan suola, sokeri, kananmuna ja kaardemumma. Sekoita ksantaani jauhoihin ja lisää reilut puolet jauhoista taikinaan koko ajan vaivaten. Lisää pehmeä voi ja loput jauhot. Vaivaa taikinaa koneella vielä noin 3-5 minuuttia voimakkaasti. Älä kohota taikinaa, vaan leivo siitä heti pullia. Hiero taikinasta jauhotetulla pöydällä pötkö ja jaa se 12 osaan. Hiero jokainen taikinapala kämmenten välissä pyöreäksi pullaksi. Paina pyöreisiin pulliin jauhotetulla mukinpohjalla kolo. Kohota paineltuja pullia lämpimässä paikassa noin 30 minuuttia. Sekoita mustikat ja perunajauho kulhossa. Voitele pullat ja lisää täytteeksi mustikoita. Paista 225 asteessa noin 15-20 minuuttia tai kunnes pullat ovat saaneet kauniin värin.


torstai 2. lokakuuta 2014

Porkkanakakku Farinan jauhoseoksesta


Testasin Farina -tuoteperheen piirakkapohjaseosta porkkanakakkuun. Kyseisessä jauhoseoksessa on sokeri ja nostatusaineet mukana, joten tähän ei tarvinnut lisätä kuin kananmunia ja rasvaa sekä makua antavia aineita. Pohja kohosi todella hyvin ja oli rakenteeltaan pehmeä ja kuohkea. Kuorrutteessa käytin tällä kertaa appelsiinituorejuustoa maustamattoman sijasta ja sen antoi oman makuvivahteensa kakulle. Mikäli tähän käyttää maustamatonta tuorejuustoa, kannattaa kuorrutetta maistaa ennen levittämistä ja tarvittaessa lisätä hieman tomusokeria (appelsiinituorejuusto on hieman makeampaa kuin maustamaton). Tähän kakkuun kannattaa käyttää juuri raastettua porkkanaa (juuri raastettu on hyvän kosteaa ja tuo taikinaankin kosteutta).

Pohja:
1 rkl kanelia
150 g sulatettua voita tai margariinia
3 kananmunaa
2 dl porkkanaraastetta

Sekoita kaneli jauhoseoksen joukkoon. Lisää sulatettu rasva ja kananmunat. Vatkaa taikinaa voimakkaasti sähkövatkaimella muutaman minuutin ajan. Lisää joukkoon porkkanaraaste ja pyöräytä taikinaa vielä hetki sähkövatkaimella, että raaste sekoittuu kunnolla taikinaan. Kaada taikina leivinpaperoituun tai huolella rasvattuun vuokaan (käytin 30cm x 22cm kokoista vuokaa, taikinaa tuli noin 2-3cm paksuinen kerros). Paista 200 asteessa 25 minuuttia. Kumoa kypsä pohja ja anna sen jäähtyä peitettynä. 

Täyte:
100 g voita
1 dl tomusokeria
200 g tuorejuustoa (maustamaton tai appelsiini)

Koristeeksi mantelirouhetta

Vatkaa pehmeä voi ja tomusokeri kuohkeaksi seokseksi sähkövatkaimella. Sekoita joukkoon tuorejuusto. Levitä seos jäähtyneelle pohjalle ja ripottele päälle mantelirouhetta.

lauantai 27. syyskuuta 2014

Manteliässät



Näiden ässien alkuperäisen ohjeen sain mummoltani, joka puolestaan oli saanut sen joltakulta toiselta. Eli ohjeen tarkka alkuperä on arvoitus. Ohje oli alunperin vehnäjauhoille ja jauhomäärä oli ilmoitettu grammoina, mutta mummo jo totesi alkuperäisen jauhomäärän olevan suht suuri, joten menin hieman näppituntumalla jauhoja laittaessani ja muuntaessani ohjetta gluteenittomaksi. Mantelit antavat näihin hieman erilaisen suutuntuman ja aromin kuin perinteisissä kaneliässissä. Kanelikin näissä maistuu tuon pinnalla olevan kaneli-sokeriseoksen myötä, mutta ei niin vahvasti kuin kaneliässissä.

Ohje (n. 50 kpl):
100 g voita/margariinia
1 dl sokeria
1 iso kananmuna 
1½ dl (n. 80 g) mantelirouhetta
½ tl ruokasoodaa

pinnalle: kaneli-sokeriseosta
Vatkaa pehmeä rasva ja sokeri kuohkeaksi seokseksi sähkövatkaimella. Lisää joukkoon kananmuna ja ½ dl jauhoista, vatkaa voimakkaasti. Lisää taikinaan mantelirouhe ja loput jauhot joihin on sekoitettu ruokasooda. Laita taikina tarvittaessa kylmään noin 15 minuutiksi. Muotoile taikinasta jauhotetulla pöydällä tanko (tai pari) ja jaa se samankokoisiin paloihin. Hiero taikinapalat kämmenten välissä pötköiksi, pyöräytä kaneli-sokerissa ja muotoile leivinpaperoidulle pellille ässiksi. Paista 200 asteessa noin 7-10 minuuttia.   

torstai 25. syyskuuta 2014

Avaimet onnistuneisiin gluteenittomiin hiivaleivonnaisiin

Kunnolla kohotetut sämpylät paiston jälkeen.

Hiivalla kohotettavat leivonnaiset ovat gluteenittomista leivonnaisista yleensä ne hankalimmat. Hiivalla kohotettaessa gluteenin tuoman sitkon puute näkyy selvimmin ja se vaikuttaa leivonnaisten rakenteeseen. Monissa leivinjauheella tai soodalla kohotettavissa leivonnaisissa reseptin voi muokata helposti gluteenittomaksi vaihtamalla vain jauhot, mutta hiivaleivonnaisissa lopputulos ei olekaan välttämättä hyvä sitkon puutteesta johtuen. Gluteenittomat hiivaleivonnaisetkin kuitenkin onnistuvat, kunhan tietää muutaman niksin.

Sitkonkorvikkeet ovat gluteenittomissa hiivaleivonnaisissa korvaamaton apu. Suomessa markkinoilla on tällä hetkellä psylliumia ja ksantaania. Psyllium on näistä kahdesta se olennaisempi sitkonkorvike, sillä nesteeseen lisättynä se muodostaa hyytelön, joka tuo taikinaan hieman sitkoa. Ksantaani on sakeuttamisaine, joka oikein annosteltuna tuo myös oman lisänsä taikinan ja leivonnaisen rakenteeseen. Parhaimman lopputuloksen saa käyttämällä molempia: psyllium tekee suuremman työn ja ksantaani täydentää vielä sitä psylliumin avulla aikaansaatua rakennetta.

Vaivaus: Tavallisia taikinoita vaivataan, jotta niihin saadaan aikaiseksi mahdollisimman vahva gluteenin muodostama sitkoverkko. Gluteenittomaan taikinaan sitkoa ei kuitenkaan synny, vaikka taikinaa vaivaisi kuinka. Gluteenittoman taikinan vaivauksella ei kuitenkaan haeta sitkoa, vaan kuohkeutta, sillä vaivatessa taikinaan nimittäin sekoittuu ilmaa ja taikina muuttuu pehmeämmäksi ja kuohkeammaksi. Kuohkeammasta taikinasta taas syntyy oman kokemukseni mukaan rakenteeltaan pehmoiset ja kuohkeat leivonnaiset. Taikinan vaivaamiseen käytettävä aika riippuu taikinan koosta ja vaivaukseen käytettävän koneen (yleiskone, sähkövatkain) tehosta. Pääsääntönä voisi pitää seuraavaa taikinan nestemäärän mukaisesti:
alle ½ litraa nestettä = 1-2 min
½-1 litraa nestettä = n. 5 min
yli 1 litra nestettä = n. 5-10 min
Yli 10 minuutin vaivaus on turhaa, sillä siinä ajassa on taikinaan jo saatu se kuohkeus, joka siihen on mahdollista saada. Tuossa ajassa myös hiiva lähtee jo toimimaan ja turhan pitkällä vaivauksella vain menettää sitä hiivan tehoa.

Kohottaminen on kenties tärkein tekijä onnistuneessa gluteenittomassa hiivaleivonnaisessa. Gluteenittomia taikinoita ei kohoteta kahdesti (poikkeuksena jotkut kylmällä nesteellä tehtävät ja jääkaapissa kohotettavat leivät), sillä taikinaan tukea tuovan sitkoverkon puuttuessa tuplakohotus lisää epäonnistumisen riskiä. Gluteenittomat hiivaleivonnaiset hierotaan muotoonsa heti taikinan valmistuttua ja kohotetaan pellin päällä. Leivonnaista kohotettaessa ei välttämättä kannata tuijottaa kelloa, sillä jos leivonnainen ei ohjeessa sanotussa ajassa kohoa, voi kohotusaikaa jatkaa huoletta. Hiiva lähtee toimimaan, vaikka se olisi lisätty vahingossa liian viileäänkin nesteeseen, mutta silloin hiiva vaatii vaan paljon enemmän aikaa. Gluteenitonkin leivonnainen kohoaa helposti noin kaksinkertaiseksi. Kohottaminen kannattaa tehdä aina mahdollisimman lämpimässä paikassa. Hyviä paikkoja ovat esimerkiksi:
- Hellan päällä (kun uuni on laitettu lämpenemään)
- Kuumaa vettä täynnä olevan tiskialtaan päällä (vanha kunnon kotitalouskirjan ohje!)
- Kylmässä uunissa, jonne on laitettu pohjalle kattilallinen kiehuvan kuumaa vettä (kohotus uunissa noin 2/3 osaa kohotusajasta, jonka jälkeen leivonnaiset nostetaan pöydälle siksi aikaa, kun uuni lämpenee paistolämpötilaan).
Jotkut ohjeistavat käyttämään leivinliinaa kohotettavien leivonnaisten päällä, mutta itse en sitä koskaan käytä, koska gluteenittomissa leivonnaisessa se taikina on usein tahmaisempi (liina voi "sotkea" leivonnaisen sileän pinnan) ja sitkoverkon puuttuessa liina on lähinnä turhana painona leivonnaisen päällä, jolloin kohoaminen saattaa tapahtua enemmän sivuille kuin ylöspäin. Taikina ei ennätä kuivua niin merkittävästi kohottamisen aikana, että liinasta olisi senkään suhteen apua.

Rakenteeltaan pehmeä ja kuohkea munkki.

Kermamunkit


Berliininmunkeille luontainen jatkumo on kermamunkit. Nämä tehdään muuten ihan samalla tavalla kuin berliininmunkitkin, mutta taikinasta muotoillaan pallon sijasta pötkö, jonka sisään ei paiston jälkeen pursoteta hilloa. Kun munkki on jäähtynyt, se kastetaan pomadaan ja pomadan jähmettymisen jälkeen munkki voidaan halkaista ja sisälle pursotetaan hilloa ja kermavaahtoa. 

Ohjeen pomadan valmistamiseen ja munkkien tekoon löydät täältä: Gluteenittomat berliininmunkit pomadalla

Vinkki: Mikäli pomadan keittäminen tuntuu liian työläälle, sitä voi Ullanunelma verkkokaupasta tilata valmiina jauheena: Pomadajauhe- Punainen 250 g

Aika pehmoinen munkki!

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Perinteiset korvapuustit


Suosikkipulla vuodesta toiseen ja maku ei petä koskaan. Kaikista yksilöistä en koskaan saa täydellisen näköisiä, mutta se ei makua haittaa. Jos korvapuustien leikkaaminen on vieras juttu, vinkkikuvaa voi katsoa vaikkapa Mimmin keittiössä -blogista: http://mimminkeittio.vuodatus.net/lue/2008/12/korvapuusteja (Mimmin resepti on tavallisille korvapuusteille, mutta valmistusperiaate on tietenkin sama, vaikka taikina on erilainen).

Ohje (n.15kpl) :
3 dl maitoa/vettä
½ palaa hiivaa
2 tl psylliumia
1 tl suolaa
 1 dl sokeria
1 kananmuna
½ rkl kaardemummaa
½ tl ksantaania
100 g pehmeää voita/margariinia

Täytteeksi: voita, kanelia ja sokeria

kananmunaa voiteluun
raesokeria  pinnalle

Lämmitä neste ja liuota hiiva siihen. Lisää joukkoon psyllium ja anna sen turvota hetki. Sekoita taikinaan suola, sokeri, kananmuna ja kaardemumma. Sekoita ksantaani jauhoihin ja lisää reilut puolet jauhoista taikinaan koko ajan vaivaten. Lisää pehmeä voi ja loput jauhot. Vaivaa taikinaa koneella vielä noin 3-5 minuuttia voimakkaasti. Älä kohota taikinaa, vaan leivo siitä heti korvapuusteja. Kaulitse taikina jauhotetulla pöydällä suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Ota täytteeksi tarkoitetusta jääkaappikylmästä voista juustohöylällä ohuita siivula ja levitä niitä tasaisesti miltei koko taikinan alalle. Levitä voi veitsellä tasaiseksi kerrokseksi ja ripottele päälle hienoa sokeria ja kanelia. Rullaa taikinalevy tiiviiksi rullaksi (voit kostuttaa rullan loppupäätä hieman vedellä, että se tarttuu kunnolla kiinni taikinapötköön) ja leikkaa vinottain korvapuusteiksi. Kohota pullia lämpimässä paikassa noin 30 minuuttia.  Voitele pullat kananmunalla, ripottele pinnalle raesokeria ja paista 225 asteessa noin 15-20 minuuttia tai kunnes pullat ovat saaneet kauniin värin.

torstai 18. syyskuuta 2014

Pitkään kohotettu peltileipä


Peltileipä on näppärä silloin, kun haluaa kerralla enemmän leipää, mutta ei tahdo pyöritellä leipiä tai sämpylöitä. Peltileipä onnistuu suht löysästä taikinasta. Tällä kertaa leivoin kahteen kertaan kohotettua peltileipää ja taikinan ensimmäinen kohotus tapahtui jääkaapissa pitkän kaavan kautta, eli taikina sai kohota kylmässä hitaasti useamman tunnin ajan. Ainesten ei tarvitse olla lämpimiä, kun leipä kylmäkohotetaan. Siemenet voivat olla ihan mitä vain itse kukin tahtoo leipään laittaa. Käytin itse Sallisen salaattimix -siemensekoitusta, jossa oli mukana myös hieman kuivattuja karpaloita. Tähän ei tarvita sähkövatkainta tai yleiskonetta, leipä onnistuu hyvin ihan vain käsin sekoittaen. Leipä on rapeakuorista, mutta sisältä ihanan pehmeää.

Ohje:
4 dl vettä
2 dl turkkilaista jogurttia
2 tl psylliumia
1 tl suolaa
1 dl siemeniä
1 pkt Semper Maalaisleipä jauhoseosta (sis. hiivapussin)

(+noin 1 dl jotakin gluteenitonta jauhoa taikinan levittämiseen pellille).

Sekoita jogurtti veden joukkoon käsivispilällä. Lisää seokseen jauhopakkauksessa oleva kuivahiiva sekä psyllium ja suola. Anna psylliumin turvota noin 5 minuutin ajan. Sekoita taikinaan siemenet. Lisää jauhot pienissä erissä koko ajan sekoittaen. Kun kaikki jauho on lisätty taikinaan, peitä kulho kannella ja laita se jääkaappiin noin 3-5 tunniksi. Kylmäkohottamisen jälkeen levitä taikina jauhoja apuna käyttäen korkealle uunipellille (50cm leveä). Pistele taikina haarukalla ja tee taikinapyörällä viillot joita myöten kypsä leipä on helppo leikata. Laita leipä kylmään uuniin ja laita uunin pohjalle kattilaan kiehuvan kuumaa vettä. Sulje uunin luukku ja anna leivät kohota "höyryuunissa" noin 30 minuuttia. Ota kohotuksen jälkeen kattila pois uunin pohjalta ja laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen (leipä saa olla uunissa kuumenemisen ajan). Kun uuni on saavuttanut halutun lämpötilan, anna leivän paistua vielä noin 15 minuuttia tai kunnes pinta on saanut kauniin värin.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Lakkatiramisu


Tiramisu on perusversionakin herkullinen ja helppo jälkiruoka, mutta jos sen joukkoon lisää vielä Suomen soiden aarteita, eli lakkoja, siitä tulee suorastaan juhlava. Lakkoja käytettäessä kannattaa tiramisun pinnalle tavallisesti siivilöitävä kaakaojauhe jättää pois. Tiramisun kostukkeena käytettävä alkoholi vaihtelee eri resepteissä, osassa käytetään marsalaa, osassa amarettoa. Päädyin kuitenkin brandyyn, kun sitä sattui viime joulun kakkuprojektien jäljiltä olemaan sopivasti keittiön kaapissa.

Ohje:
3 kananmunaa
1 dl sokeria
250 g (1prk) Mascarponea
1 ½ dl vahvaa kylmää kahvia
2 rkl brandya tai konjakkia
4 dl lakkoja

Erottele kananmunista keltuaiset ja valkuaiset eri kulhoihin. Lisää sokeri keltuaisten joukkoon ja vatkaa vaahdoksi. Vaahto on sopivaa, kun sen väri on vaaleahko. Sekoita mascarpone keltuaisvaahdon joukkoon. Pese ja kuivaa tässä välissä vispilät. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi (niin, että kulhon voi kääntää ylösalaisin ilman, että vaahto putoaa kulhosta). Nostele valkuaisvaahto varovasti keltuaisseoksen joukkoon. Sekoita tasaiseksi, mutta vain sen verran, että ainekset ovat sekaisin, sillä liika sekoittaminen saa vaahdon lässähtämään. Sekoita kahvi ja brandy. Kasta keksit seokseen ja lado matalan vuoan pohjalle. Kaada loppu neste keksien päälle (keksit imevät nesteen paremmin, kun ne on ensin kastettu). Levitä lakoista 3 dl keksien päälle ja kaada kananmuna-mascarpone seos niiden päälle tasaiseksi kerrokseksi. Laita tiramisu kylmään vähintään kahdeksi tunniksi. Koristele lopuilla lakoilla ennen tarjoilua.